Oon tässä lähipäivinä ollut harvinaisen tohelo. Kättäni koristaa kaunis palovamma kun yritin muka varovasti ottaa ruokaa pois uunista, perunoita kuoriessani onnistuin viiltämään itseäni sormesta ja siskon ulko-oven kanssa oon tapellut nyt lukemattomia kertoja. Mulle on naurettu että en vaan osaa, mutta itse oo sitä mieltä että sillä vanhalla ovella on vaan jotain mua vastaan. Nyt tosin oon jo kotona ja erittäin iloinen että pääsen ulos ja sisään ilman 15 minuutin tappelua. Nää on näitä elämän pieniä iloja :D
Viime viikolla käytiin ystäväni Saaran kanssa tsekkaamassa Hernesaaren rannan meiningit. Oon koko heinäkuun suunnitellut sinne meneväni, ja nyt vihdoin sain aikaiseksi. Käytiin vähän herkuttelemassa sushia, joka on aina hyvä valinta. Varsinkin nuo Hanko Sushin setit on musta aina mainioita. Sushien jälkeen oli pakko vielä ottaa jälkkäriksi Robertsin Cafe Mocha. Olisin ottanut luultavasti ihan normaalin kahvin, jos en olisi nähnyt viereisessä pöydässä juotavan jotain noin herkullisen näköistä. Mä oikeasti tykkäsin tosi paljon tuosta miljööstä, tuli ihan sellainen fiilis kuin olisi jossain ulkomailla, mikä oli aika hämmentävää mutta siistiä, kun kuitenkin sitä oltiin vaan Helsingissä. Päädyttiin meidän aikaisempsien herkuttelujen jälkeen vielä maistamaan Piece 'n' Loven Vegetarian pitsaa koska se kuulosti niin hyvältä. Ja siis se PITSA OLI TAIVAALLISTA. Oikeasti melkein olisi voinut itkeä onnesta kun pohja oli ihanan rapsakka ja päällä oli avokadoa, fetaa, tuoretta tomaattia ja sipulia. Siinä me tyytyväisinä istuskeltiin palmun alla, huiveihin ja viltteihin kääriytyneinä syömässä pitsaa ja siemailemassa valkkaria, kunnes todettiin että alkaa tulle vähän kylmä ja lähdettiin takaisin keskustaan päin. Mutta kaikinpuolin varsin positiivinen kokemus oli Hernesaaren ranta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti